Kategoriat
Blogi

Turvallisuus on tärkeää Helsingin kehittämisessä pyöräilykaupungiksi

Asun ja pyöräilen itsekin Meilahdessa ja valitettavasti on sanottava, että Meilahdessa on useita erittäin vaarallisia paikkoja pyöräilyn suhteen.

25. syyskuuta saimme kauheita uutisia, kun pyöräilijä kuoli liikenneonnettomuudessa Meilahdessa. Valitettavasti tämä ei ole ollut ainoa Helsingissä tapahtunut pyöräilijän kuolemaan tai vammautumiseen johtanut liikenneonnettomuus. Vaikka jokainen vastaa itse siitä, että toimii liikenteessä asiallisesti ja turvallisesti, tulee liikenneturvallisuuden ja erityisesti pyöräilyn turvallisen järjestämisen olla kärkiajatuksena Helsingin liikenteen kehittämisessä.

Useat tuntemani henkilöt eivät pyöräile Helsingissä, koska kokevat sen hyvin vaaralliseksi. Erityisesti kapeat ajoradan puolelle sijoitetut pyöräkaistat, haastavat risteykset tai pyöräkaistojen puuttuminen kokonaan saa pyöräilyn tuntumaan hyvin riskaabelilta. Asun ja pyöräilen itsekin Meilahdessa ja valitettavasti on sanottava, että Meilahdessa on useita erittäin vaarallisia paikkoja pyöräilyn suhteen.

Vuonna 2018 tehdyn pyöräilybarometrin mukaan helsinkiläiset pyöräilisivät enemmän, jos pyörien pysäköintipaikat ja alueet olisivat paremmin turvattuja ilkivallalta ja varastamiselta, pyöräväyläverkko olisi kattavampi ja yhtenäisempi sekä pyöräily olisi turvallisempaa.

Helsingin tavoitteena oli nostaa pyörämatkojen osuus liikenteestä 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Valitettavasti tavoitteessa epäonnistuttiin, ja vuonna 2019 pyörällä taittui vain 9 prosenttia Helsingissä tehtävistä matkoista. Myös Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmassa pyöräilyllä on merkittävä rooli.

Tästä huolimatta Helsingin kaupungin ilmastovahti-palvelu kertoo, että Helsingin kaupungin pyöräilyn edistämisohjelman toteuttaminen on myöhässä. Pyöräliikenteen baanaverkko etenee hitaasti. Tavoitteena on, että baanaverkon toteutunut pituus vuonna 2030 olisi 130 km, mutta vuonna 2019 baanaverkkoa oli rakennettu 6 km. Lisäksi sekä pyöräilyyn liittyvien palveluiden kehittäminen että kävelyn edistäminen ovat myöhässä. Olen koittanut kysyä kaupungilta, miksi asia on näin, mutta en ole saanut asiaan vastausta. Kaupungin on nyt keskityttävä siihen, että kevyen liikenteen asiaa saadaan nopeasti eteenpäin. 

Helsingin tavoitteena oli nostaa pyörämatkojen osuus liikenteestä 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Valitettavasti tavoitteessa epäonnistuttiin, ja vuonna 2019 pyörällä taittui vain 9 prosenttia Helsingissä tehtävistä matkoista. 

Ilmaston ja ympäristön tila edellyttää, että yksityisautoilua vähennetään systemaattisesti ja kevyttä liikennettä parannetaan, tuetaan ja suositellaan. Tämä edellyttää pyöräilyn monipuolista kehittämistä  erityisesti turvallisuuden näkökulmasta. Pyöräilyllä on ympäristövaikutusten lisäksi tietysti myös kiistattomia terveysvaikutuksia – kunhan se on riittävän turvallista. Parhaassa tapauksessa pyöräilyyn käytetyt rahat säästävät toisesta kohtaa kaupungin kuluja.