Kategoriat
Blogi

Taide ja kulttuuri ovat hyvän elämän edellytys

Näinä aikoina puhetta taiteesta ja kulttuurista riittää. Hyvä niin  – sitä tarvitaan! Pandemia-aikoina puhumme paljon taidetta ja kulttuuria ympäröivistä reunaehdoista ja infrastruktuurista, siis rahasta, työstä ja kulutuksesta. Taide tuottaa työpaikkoja ja rikastaa meidän vapaa-aikaamme. Siihen uppoaa verorahaa ja se tuottaa verorahaa. On tietysti tärkeää puhua taloudellisista vaikutuksista ja hyvinvointivaikutuksista. Meidän kannattaa kuitenkin olla tarkkana, jottei taide ja kulttuuri typisty vain välinearvoksi, jolla tavoitellaan joitakin muita, ulkoisia, päämääriä. 

Puhutaan siis vaihteeksi hetki siitä, mihin me tarvitsemme taidetta ja kulttuuria. Ja nyt tarkoitan taidetta laajassa mielessä: kaikkea musiikkia, kuvataidetta, esittäviä taiteita ja kirjallisuuden monia muotoja, jotka syntyvät ihmisen tarpeesta ilmaista.

Kuvitellaan ensin, millainen olisi yhteiskunta, josta kulttuuri olisi – sanotaan vaikka  kustannustehokkuuden nimissä – karsittu pois. Kuvittele, millaista elämäsi olisi, jos et olisi koskaan nähnyt yhtään elokuvaa, lukenut yhtäkään kirjaa, et olisi koskaan kuullut mitään musiikkia, et käynyt kertaakaan näyttelyssä. Et olisi koskaan jäänyt pohtimaan jonkun runon tai sanoituksen merkitystä, et ikinä nähnyt mitään soitinta. Et tietäisi, mitä on tanssi. Et koskaan voisi lähteä kavereiden kanssa keikalle, festareille tai teatteriin. Jos sinulla olisi puoliso, ette koskaan menisi elokuviin. Jos sinulla olisi lapsia tai vaikka kummilapsia, ette ikinä kävisi kirjastossa, kuuntelisi lastenlauluja, lukisi ääneen. Ajatusleikki on vaikea. Jopa näinä kulttuuriköyhinä aikoina. Jos oma mielikuvitus ei riitä, lue vaikka Aldous Huxleyn klassikko Uusi Uljas Maailma.

Ai niin. Ei kulttuuria – ei siis myöskään kirjallisuutta. Ymmärtääksemme jotain, mihin oma mielikuvitus ei tahdo riittää voimme turvautua ja inspiroitua toisten ajattelemista ajatuksista, toisten rakentamista maailmoista, toisten tunteista syntyneestä taiteesta. Ihminen on aina kyennyt ilmaisemaan voimakkaimpia tunteitaan ja kirkkaimpia visioitaan luomalla taidetta. 


Meillä ei ole kirjallisuutta, musiikkia, elokuvia, teatteria, tanssi- ja kuvataidetta ja paljon paljon muuta siksi, että vapaa-ajalla ei tulisi tylsää. Ihmiskunta ei harrasta taidetta myöskään taloudellisista syistä tai saadakseen parempaa terveyttä. Meidän kulttuurimme on niin rikasta siksi, että se heijastelee ihmiselämän rikkautta. Me tunnemme tunteita, joita ei voi pukea sanoiksi, liikutumme selittämättömästi musiikista ja hullaannumme tanssimisesta.

Elämme monta elämää, kun luemme kirjoja. Taide ja kulttuuri auttavat meitä näkemään mahdollisia maailmoja, tunnistamaan sisimpiä tunteitamme ja ajattelemaan aivan uusia ajatuksia. Niitä ei voi korvata millään. Siksi taiteen ja kulttuurin tulee olla kaikkien ulottuvilla ja siksi tarvitsemme ihmisiä, jotka luovat taidetta sekä ihmisiä ja infrastruktuuria, jotka tekevät siitä saavutettavaa. Taide on ihmiselle lajityypillinen ominaisuus, osa ihmisyyttä ja inhimillisyyttä. 

Näin ymmärrettynä kulttuuri on yksi hyvän elämän perusedellytyksistä. Hyvä elämä on täysipainoista, viisasta, myötätuntoista, inhimillisesti ja globaalisti kestävää ja henkisesti rikasta. Sellaista elämää, jossa on tilaa, aikaa ja kykyä eläytyä toisten tarpeisiin ja tunteisiin, nähdä kokonaisuuksia, ajatella monelta kantilta ja kuvitella mahdollisia maailmoja. Meidän yhteiskuntamme tulee luoda tasapuoliset edellytykset saavuttaa tällainen elämä. Kyky nauttia taiteesta ja kulttuurista kannattelee, suojaa ja muovaa ihmistä parhaimmillaan koko elämän ajan. Tutkimusten mukaan muistisairas vanhus pystyy kaikkien muiden aistien ja kognitiivisten kykyjen rapistuessa nauttimaan musiikista: kun kaikki muu menettää merkityksensä, jää vielä musiikki.

Salla & vaalitiimi