Kategoriat
Blogi

Leikkaukset kouluihin ja varhaiskasvatukseen estettävä Helsingissä

Helsingin budjettineuvotteluissa viime viikolla kolme suurinta puoluetta eli Kokoomus, Vihreät ja SDP pääsivät yhteisymmärrykseen kasvatukseen ja koulutukseen kohdistuvista leikkauksista. Alunperin tarkoitus oli leikata 50 miljoonaa, mutta puolueet päätyivät leikkaamaan 20 miljoonan edestä, tuoden kuitenkin julkisuuteen kuvaa koulutukseen panostamisesta. Helsinki kärsii kroonisesta työvoimapulasta varhaiskasvatuksessa ja ilmeisesti kyseiset puolueet eivät pidä tilannetta vakavana, vaan aikovat siirtää saman ongelman myös perusopetukseen leikkaamalla jo valmiiksi niukkoja resursseja. 

Seitsemän miljoonan säästöä haetaan myös kuntalisän poistolla alle 2-vuotiaiden osalta. Tämä luo perheille tarvetta nopeastikin ruveta hankkimaan paikkaa valmiiksi täysistä päiväkodeista. On myös tärkeää antaa pienten lasten vanhemmille mahdollisuuksia valita se, miten lasta hoidetaan ensimmäisinä vuosina. Onkohan tästä saatu säästö edes todellinen vai siirtyykö suuri osa kuntalisän kustannuksista suoraan varhaiskasvatuksen kustannuksiin?

Helsingin budjettiehdotus, sivu 183.

Opettajakunnan jaksaminen on ollut koronan aiheuttamien erityisjärjestelyjen vuoksi koetuksella, erityisesti etäopetusjakson oppimisen aukkojen paikkailun vuoksi. Valtio on antanut kunnille tukea, jotta näihin ongelmiin pystyttäisiin puuttumaan, eikä meidän tarvitsisi muutaman vuoden päästä ihmetellä kasvavaa syrjäytymistä ja koulupudokkuutta. Helsingin vastauksena ovat ikävä kyllä leikkaukset opetukseen ja opetusryhmien kasvattaminen entisestään. 

Kokoomuksen edustajat valtuustossa vastustavat oppivelvollisuuden pidentämistä ja vaativat panostuksia perusopetukseen, mutta kuitenkin itse leikkaavat siitä. Tällainen politiikka on lyhytnäköistä, koulutukseen sijoitetut resurssit tuottavat pidemmällä tähtäimellä arvokasta pääomaa. Erikoisen tilanteesta tekee erityisesti Kokoomuksen 18.11.2020 julkaisema tiedote, jossa vaaditaan vaihtoehdoksi oppivelvollisuuden pidentämiselle varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen panostamista. Kuulkaas nyt. Jos haluatte panostaa varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen Helsingissä, niin tehkää se. Ei siinä ole sen kummempaa mystiikkaa. 

Nämä kasvatuksen ja koulutuksen leikkaukset yltävät 1-vuotiaasta ammattikouluun. Ammattikoulu-uudistuksen jälkeisiä ongelmia on nostettu esiin monen puolueen toimesta ja vaadittu lisää resursseja ammatilliselle puolelle, jotta opiskelijat saisivat lisää opetusta. Tämän sijaan budjettiesityksessä esitetään kuitenkin leikkauksia ammatilliseen opetukseen, jotka toteutettaisiin lisäämällä työssäoppimista. Samaan aikaan ammattikoulujen keskeyttämisprosentit nuorilla lähentelevät jo kymmentä. Kannattaa muistaa, että koulutusleikkaukset nuoremmalla iällä tulevat kyllä kertautumaan myöhemmin seuraavilla koulutusasteilla.

Budjettiesitystä käsitellään vielä ennen joulua valtuustossa ja meidän on yhä mahdollista yrittää torjua nämä leikkaukset. Tämä budjettikeskustelu osoittaa myös sen, että puolueilla on myös eroja. Usein minultakin on kysytty miksi Vasemmistoliitto ja SDP eivät yhdisty tai mikä ero Vihreillä ja Vasemmistolla on. Ero paljastuu parhaiten silloin kun puolueohjelmien ja julistusten lukemisten sijasta katsotaan konkreettisesti, mitä politiikkaa kukin puolue esimerkiksi valtuustossa tekee. 

Vasemmisto näkee koulutuksen ja muiden peruspalvelujen arvon eikä ole valmis hoitamaan pandemian aiheuttamaa kriisiä 1990-luvun keinoin leikkauksilla ja laman syventämisellä. En kannata eräiden puolueiden harjoittamaa nk. Schrödingerin koulutuspolitiikkaa, jossa samaan aikaan leikataan, mutta vaaditaan panostuksia näön vuoksi.